Millainen on Nokia vuonna 2020

Tämä Raisa Hiltusen (sdp) ja Mikko Väreen (kok) kanssa tehty mielipidekirjoitus on julkaistu Nokian Uutisissa 20.9.


Kylpylän satama 2013.


Keskustan kehittäminen on pitkään ollut Nokian kaupungin tekemättömien töiden listalla. Kehittämishankkeisiin ei ole ollut rahaa tai niitä ei ole haluttu lähteä tekemään palanen kerrallaan. Jo vuonna 1997 tehdyssä Eija Teivaan suunnitelmassa kehitettiin Nokianvirran rantoja valaistuilla rantapoluilla, näköala- ja leikkipaikoilla, venesatamalla ja kylpylän viereen tehtävällä levähdyspaikalla. Samoja ajatuksia on vuosien mittaan löytynyt valtuutettujen tekemistä lukuisista aloitteista, jotka koskevat rantaa ja keskusta-alueen kehittämistä. Valtuustoaloitteita on ammuttu alas joko rahanpuutteeseen, maaperän saasteisiin, asukkaiden vastustukseen tai maanomistuksiin vedoten.

Eija Teivaan suunnitelma rantojen kehittämisestä on jo 16 vuotta vanha.


Jos hieman haaveilee, niin olisipa hienoa nähdä rannassa ravintolalaivoja, rantabulevardi, kauppoja, kulttuuria ja ihmisiä. Nokianvirran eteläpuolella on hyvä mahdollisuus ottaa ranta-alue kaikkien kuntalaisten virkistyskäyttöön. Helpoin ja edullisin ratkaisu olisi ensi kädessä karsia kevyenliikenteenväylän ja virran välinen pusikko niin, että lenkkeilijät voisivat ihailla samalla kaunista Nokianvirtaa. Valaistuksen lisääminen houkuttelisi ihmiset illallakin rannoille ulkoilemaan. Näin hieno paikka keskellä kylää tulisi hyödyntää paremmin. 

Kuvassa vasemmalla raivattua rantaa ja oikealla raivaamatonta. Pieni siistiminen tekee maisemalle ihmeitä!



Edenissä käy vuosittain tuhansia ulkopaikkakuntalaisia ja -maalaisia. Opastettu kävelyreitti rantaa pitkin viriiliin ja virkeään keskustaan antaisi kaupungistamme positiivisen kuvan. Mikäli Nokianvirran rannan alueelle saataisiin kunnollinen kävelyreitti, olisi meillä melkein Sorvasta Soppeenmäkeen saakka yhtäjaksoinen lenkkipolku.

Lahdessa satama-alue on täynnä ravintolalaivoja ja elämää.



Sadantuhannen asukkaan Lahdessa toteutettu rantabulevardi on oivallinen esimerkki rannan hyödyntämisestä ja alueen houkuttelevuuden lisäämisestä. Sibelius-talon läheisyydestä löytyy kymmenkunta ravintolalaivaa ja kahviloita, rantaa pitkin kulkee hieno kevyen liikenteen sorapäällysteinen bulevardi ja toisesta päästä löytyy upea puisto grillauspaikkoineen ja vesiaiheineen, kaikki sopivasti kävelyetäisyydellä keskustasta. Läheisen harjun päälle on rakennettu arboretum ja mukavat ulkoilupolut. Hyväntuulisia ihmisiä ja puheensorinaa on kaikkialla.


Katsomme, että rantojen kehittämistä voidaan lähteä tekemään pienissä osissa jos rahaa muuhun ei riitä. Kaiken uudistamisen ei tarvitse olla kallista. Kyse on enemmänkin tahdosta.


Keskusta kaipaa lisää palveluita. Menestyäkseen palvelut tarvitsevat asiakkaita. Jokaisen nokialaisen tulee kunnostautua ensisijaisesti oman kaupungin palveluiden käyttämisessä. Reilut kymmenen vuotta sitten Tamperetta kohti ajettaessa ennen Nokian kirkkoa oli iso kyltti: "pyöritä markkasi Nokialla", sama toive pätee edelleen, vaikkakin rahayksikkö on toinen.


Nokian keskusta tarvitsee lisää korkeutta. Korkeat 6-8 kerroksiset asuinrakennukset, joiden kivijalassa olisi palveluita, palvelisivat kaikkia. Myös nokialaiset vanhenevat. Ikääntyvälle väestölle keskustassa sijaitseva esteetön koti lähipalveluineen on yksi keino pitää vanheneva väestö pitkään kiinni hyvässä elämässä omakotiasumisen käytyä mahdottomaksi. Kaupungin kasvun on suuntauduttava myös sisään päin, ei vain neitseellisille alueille. Täydennysrakentaminen on tutkitusti noin 70% edullisempaa kuin kokonaan uuden alueen rakentaminen. Omakotitaloja vapautuu perheiden käyttöön, jos senioreille tarjotaan mahdollisuudet laadukkaaseen keskusta-asumiseen.


Tiivis rakentaminen ja asuminen mahdollistavat myös riittävän matkustajamäärän toimivalle joukkoliikenteelle ja sitä kautta nopeat yhteydet Tampereen työpaikoille ja kouluihin. Lähiliikuntapaikkojen, koulujen, katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito on uusia asuinalueita edullisempaa. Järkevällä täydennysrakentamisella keskustan välittömään läheisyyteen voidaan asuttaa tuhansia asukkaita ja asiakkaita enemmän kuin nykyään.  Nokia voisi nykyistäkin paremmin hyödyntää radanvartta uusia asuinalueita suunnitellessaan.


Keskustan turvallisuutta parantaa uusien asukkaiden lisäksi myös tuloillaan oleva kameravalvonta. Tämä paitsi vähentää alueella tapahtuvia ryöstöjä ja yöllisiä nujakoita ravintolaillan jälkeen, myös helpottaa tapahtuneiden rikosten selvittämistä.


Tarvitsemme kaupunginvaltuustossa tahtoa yli puoluerajojen, jotta keskustan kehittämiseen suhtaudutaan vakavasti ja positiivisesti vaalikausien ja päättäjien vaihtuessa. Keskustan kehittäminen on vuosien prosessi, josta pitäisi sitovasti yhdessä sopia tavoitteet ja välietapit. Rannan ja keskustan kehittämistä ei tarvitse tehdä kerralla, vaan pieninä määrätietoisina askeleina. Yhteinen suunta ja askeleet antavat myös yrittäjille ja rakentajille selkeän viestin: “Voit investoida, olemme matkalla kohti parempaa keskustaa.” Kehitystyön yhteistyökumppaneiksi voi hakea yrityksiä ja tukea kustannuksiin valtiolta tai EU:lta. Pitkällä tähtäimellä kehittämiseen käytetyt rahat palaavat verotuloina ja pienempinä ylläpitokustannuksina takaisin kaupungin kassaan.


Jokirannasta on mahdollista rakentaa turisteja ja asukkaita kaupunkiimme houkutteleva tunnusmerkki ja keskusta voidaan rakentaa tiiviiksi ja eläväksi. Ratkaisun avaimet ovat meidän omissa käsissämme.


Valtuutetut Raisa Hiltunen (sdp.), Antti Tomminen (vihr.) ja Mikko Väre (kok.)

Kommentit

Suositut tekstit