Tekemisen puute

Kolumni julkaistu Nokian Uutisissa 19.11.

Tekemisen puute

Me suomalaiset röyhistämme rintaamme, kun kyse on koulutuksesta. Olemme hanakoita ylpeilemään Pisa-tuloksillamme ja tasa-arvoisella maksuttomalla koulutuksellamme. Jaksamme uskoa ammatilliseen osaamiseemme perustasolta huipulle asti.

Ylpeytemme aiheet alkavat kuitenkin rapistua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pisa-tuloksemme ovat lähteneet alamäkeen, vientiyrityksemme taistelevat paikastaan maailmalla, maksutonta koulutusta varjostavat yhä suuremmat uhkakuvat ja perusteollisuuskin tuntuu karkaavan enenevissä määrin ulkomaille.

Olemme tuudittautuneet suomalaisen koulutuksen hyvään tasoon, mutta valitettavasti opetusmenetelmämme ja tavoitteemme ovat - ainakin osittain - jääneet polkemaan paikoilleen. Peruskoulumme pitää ehkä sijoituksensa maailman parhaimmistossa, mutta se ei riitä, jos emme pysty säilyttämään tasoa tästä eteenpäin.

Yksi merkittävimmistä ongelmistamme piilee siinä, miten saadut opit saadaan hyödynnettyä työelämässä ja matkalla työelämään. Suurinkaan tieto ei auta, jos emme osaa soveltaa sitä käytännössä, olemme sitten hoitajia tai insinöörejä.

Ongelman ydin on elämäntapojemme muutoksessa: lapsemme ja nuoremme harrastavat yhä vähemmän käytännönläheisiä asioita. Koulutus ei voi vaikuttaa näihin muutoksiin, mutta vastata se voi. Kädentaitojen kasvava puute tulee huomioida koulutuksessa, muun muassa harjoittelutunteina.

Koulutustamme pitää edelleen muuttaa yrittäjämäisempään, kokeilevampaan ja mukautuvampaan suuntaan - myös peruskoulun tasolla. On tärkeää iskeä biologian tunnilla kädet multaan ja kahlata puroissa, pyörittää yrittäjyyden tunneilla omaa yritystä ja purkaa tietotekniikan tunneilla tietokoneita osiin. Kouluissamme - edustavat ne sitten mitä astetta tahansa - pitää uskaltaa tarttua, heittäytyä, luoda ja ennen kaikkea tehdä, tehdä ja tehdä. Käsillä ja käytännössä.

Hallituksemme aikoo karsia opetuksen määrärahoja radikaalisti. Säästö on suoraan pois nuorilta, tulevilta ja nykyisiltä yrityksiltä sekä koko Suomen hyvinvoinnilta. Aivan toisenlaisiin tuloksiin pääsemme, jos muovaamme koulutuksemme rakennetta nykyisten varojen puitteissa.

Antti Tomminen

Kirjoittaja on opettaja, jonka mielestä vain käytäntö opettaa.



Kommentit

Suositut postaukset