Siirry pääsisältöön

Mikä suomalaista ruokaa vaivaa?

Kirjoitus julkaistu lyhyempänä versiona Aamulehdessä 20.8.2013 otsikolla Suomen ruokakulttuuri kehnossa jamassa. 



Suomessa on pitkään puhuttu kouluruuan maistumattomuudesta ja tiukoista hygianiamääräyksistä koskien esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita. Omin makunystyröin on saanut seurata ravintolaruuan jatkuvasti heikentyvää tasoa: lähes kaikki ruoka tulee suoraan purkista ja on muutenkin persoonatonta.

Pirkkalassa pienen kyläkaupan omistaja kyllästyi lopullisesti sen jälkeen kun hän ei saanut myydä omien lehmiensä tinkimaidosta tehtyä pullaa, vaan hänen olisi pitänyt rakentaa sitä varten erillinen myyntitila. Kalastajat eivät saa kalastaa ilman asianmukaisia kylmäkäsittelytiloja tuoretta kalaa suoraan jäihin ja kaupan tiskille. Ravintoloiden pitäisi ottaa kalastaja omille palkkalistoilleen helpottaakseen byrokratiaa.

Eräs entinen kauppias kertoi blogissaan kuinka oli tehnyt tahallaan asioita väärin: leikannut asiakkaalle kaalin kahtia, pakastanut itse lihaa ja myynyt sitä sulatettuna, sekä myynyt bussilla liikkeelle lähteneelle pikkujouluporukalle alkoholijuomia ennen aamuyhdeksää.
Nykyään ravintoloissa ja kouluissa suurin osa ruuasta tulee valmiina tai puolivalmiina, ja käytännössä ammattilaisen tehtävänä on lähinnä lämmittää ja hieman maustaa. Keittiöhenkilökunnan osaaminen menee täysin hukkaan, eikä ravintoloista muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pysty enää hakemaan elämyksiä. Ruokalistoja netistä selatessaan päätyy monesti hakemaan hyvät raaka-aineet kaupasta ja kokkaamaan itse, ihan vaan välttyäkseen suurelta ja kalliilta pettymykseltä.
Kauppojen hyllyillä valikoima on kasvanut: esimerkiksi marinoitua ja "mureuttamiskoneella" pilattua lihaa löytyy sataa sorttia, mutta marinoimattomat vaihtoehdot ovat vähissä. Suurin osa lihakarjasta tuotetaan valtavissa yksiköissä ja niiden olot ovat lainkin mukaan toimittaessa vähintään kyseenalaisia. Makkarassa saattaa olla lihaa vain 10%, mikä toki on lihankulutuksen kannalta ihan hyvä asia. Tuhansien järvien maahan tuodaan kassilohia Norjasta, kasvatettua Siikaa kanadasta ja eksoottisempia kaloja Aasiasta. Suomesta kalastetaan lähinnä sukupuuton partaalla olevia kalalajeja. Missä on ahven, hauki ja made?
Miksi Suomessa ei syödä suomalaista järvikalaa?

Mitä ajattelee matkailija suomalaisesta ruokakulttuurista, ketjuravintoloista ja purkkiruuasta? Mitä ajattelee ravintolan tai kuppilan perustamisesta haaveileva suomalainen pelottavasta byrokratiasta? Kuinka paljon tämä sääntely tulee maksamaan suomalaiselle yhteiskunnalle menetettyinä verorahoina ja työpaikkoina? Kuinka moni matkailija käy Suomessa viimeisen kerran onnettoman ruuan takia tai jättää tulematta kokonaan, koska ei löydä netistä mitään hyvää kerrottavaa katuruokakulttuurista?
On suorastaan käsittämätön asia, että ravintolapäivän kaltainen upea tapahtuma on keksitty Suomessa. Ravintolapäivän aikana rikotaan mieletöntä määrää erilaisia hygianiasäännöksiä sadoissa pienissä ravintoloissa, mutta ainakaan minun tietooni ei ole tullut yhtä ainutta ruokamyrkytystä.

Omakotitalon pihassa voi hyvin kasvattaa maukasta lihaa. Itse kasvatetusta lihasta tiedät alkuperän, ruuan ja elinolosuhteet.

Pitäisikö Suomessa siirtyä tiukasta valvonnasta enemmän siihen suuntaan, että puututtaisiin ongelmatapauksiin vasta silloin kun meillä oikeasti on ongelma? Ruokamyrkytyksiä valvottaisiin tiukasti, mutta annettaisiin ihmisten käyttää enemmän maalaisjärkeään. Annettaisiin tarkastuskäynneillä oletusarvoisesti neuvontaa ja vasta toissijaisesti puututtaisiin esimerkiksi kalan ostamiseen suoraan kalastajalta. Siirrettäisiin keskuskeittiöiltä henkilökuntaa takaisin koulujen keittiöihin ja tarjottaisiin opiskelijoille oikeata käsin tehtyä ruokaa. Alettaisiin mieluummin valvoa puolivalmiiden pakastetuotteiden käyttöä ravintolakeittiössä ja panostettaisiin tuoreisiin ja hyvänmakuisiin vihanneksiin. Kaikki nämä muutokset tarvitsevat paitsi asennemuutosta, myös muutoksia elintarvikelakiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nokian upeat luontokohteet: Osa 4 - Nuijalammin laavu ja Koukkujärvi

Neljännessä osassa lähdemme Koukkujärventien länsipuolelle, jossa sijaitsee Nokian käytetyin urheilumaja ja hyvänä taukopaikkana toimiva laavu. Kirjoitan näistä kahdesta kohteesta yhdessä, koska ne ovat mukavalla etäisyydellä toisistaan vaikkapa lasten kanssa tehtävän päiväretken kannalta.


Kulku paikalleKankaantaan Kisan ylläpitämä Koukkujärven maja sijaitsee Koukkujärventien varrella, aivan Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Osoite majalle on Koukkujärventie 420. Maja palvelee erityisesti talvisin hiihtäjiä, mutta toimii hyvänä tukikohtana pienille metsäretkille myös muulloin. Koukkujärventien varrella on useita upeita luontokohteita, joista osa on suojeltu.  Nuijalammin laavu sijaitsee linnuntietä noin kaksi kilometriä Koukun majalta luoteeseen. Kulku Koukulta onnistuu latupohjaa pitkin. Autolla pääsee aivan laavun viereen Pinsiön kautta. Navigaattoriin voi kirjoittaa osoitteeksi Hopeatie 450, jonka kohdalta kääntyy metsäautotie etelään. Parin risteyksen kautta tie…

Nokian upeat luontokohteet: Osa 1 - Ruutanajärvi

Nokian upeat luontokohteet ovat jääneet turhan vähälle huomiolle. Aloitan juttusarjan Nokian luontokohteista. Osa alueista on jo suojeltu tavalla tai toisella, osa halutaan suojella ja loput ovat muuten vain mielenkiintoisia alueita. Ensimmäiseen osaan pääsee Ruutanajärvi, jonka ympärillä on nykyisellään noin 27 hehtaarin kokoinen suojelualue. Alueella kannattaa pysyä polkuilla, jotta metsä kärsii kulkijoista mahdollisimman vähän.

Kulku paikalle Siurossa sijaitsevalle kohteelle pääsee suhteellisen helposti. Riuttanmäenkadun varressa on kyltitys suojelualueelle. Varsinaista paikoitusaluetta ei ole, mutta auton voi jättää tien varteen. Tieltä järven rantaan on noin 600m matkaa, polku kulkee mäkeä ylös suoraan järven rantaan. Matkalla on risteys, josta voi kulkea kohti Siuroa tai Korvolaa.
Fasiliteetit Järven rannalla on kaksi laituria. Järven eteläpäällä olevan laiturin vieressä on kiveä vasten nuotiopaikka ja sen vieressä roskakatos. Polttopuita ei ole, eikä kirvestä. Järven ympäri kie…

Nokian upeat luontokohteet - osa 9: Vihnusjärvi

Luontokohteiden yhdeksännessä osassa tutustumme Vihnukseen ja Maatialanharjuun. Lähes keskellä kaupunkia on yksi hienoimmista Nokian ulkoilupaikoista.

Kulku paikalleMahdollisia aloituspaikkoja on useita. Helpoin lienee kuitenkin kesäteatterin ja uimalan lähellä oleva iso parkkipaikka. Parkkipaikka löytyy karttaohjelmassa nimellä Kennonnokka, eli kyseessä on suositun uimapaikan parkkipaikka.

Lisäksi on mahdollista aloittaa Pitkäniemen vanhalta hautausmaalta tai Vihnusjärven itäpäästä. Itse aloitan matkan Kennonnokan parkkipaikalta vastapäivään kiertäen.

Vihnusjärven koillisnurkassa on armeijan osittain aidattu alue, joka estää järven kiertämisen aivan rantoja pitkin. Lisäksi järven pohjoisrannalla on joitakin kesämökkejä ja taloja, joiden pihojen läpi kulkemista on syytä välttää. Jos aiot kiertää koko järven, niin kierrä koillisnurkka teiden kautta.

Itse pidän eniten Maatialanharjun päällä kulkevasta polusta, joka on tuttu jo kaukaa lapsuudesta. Polku kulkee kaikkien hienoimpien nähtävyyk…