Epäreilun kaupan tuotteita

Kotimaisen ruuantuotannon ongelmat tiivistyvät seuraavasti: Raaka-aineiden tuottaja – joka siis useimmiten tekee suurimman osan työstä – saa varsinaisen tuotteen hinnasta pienimmän siivun. Valtaosan tuotosta käärivät kauppa ja ruokateollisuus. Kritiikistä huolimatta tuottajahinnat ovat laskeneet viime vuosina yhä jyrkemmin, ja tilannetta voi kuvata vähintäänkin ristiriitaiseksi.

Lähiruokakeskustelu on vihdoin nostanut tapetille uuden näkökulman pientuottajien ahdingon ratkaisemiseksi. Kun tuottaja ja kuluttaja kohtaavat ilman välikäsiä, maksettu hinta kilahtaa vain ja ainoastaan tuottajan kukkaroon. Lähiruokarenkaat eivät voi kuitenkaan ratkaista ongelmaa kokonaisvaltaisesti. 

Tarvitsemme uudenlaista lainsäädäntöä.Tällä hetkellä ruuantuotannon ja valtion suhde on karrikoidusti nurinkurinen: valtio tukee rahallisesti viljelijöitä ja tuottajia, vaatii vastapainoksi tuotannon säädösten noudattamista, mutta ei varmista millään tavoin tuottajan tulotasoa. 

Tuemme siis tuotantoa, jonka haluamme pysyvän ympäristölle ja esimerkiksi tuotantoeläimille kestävällä tasolla, mutta emme huolehdi siitä, saako tuottaja lopulta työstään palkkaa. 

Kansainvälisesti merkittävään asemaan noussut ajatus ”reilusta kaupasta” ei toteudu.Emme ole syyttä huolissamme kotimaisen ruuan puolesta. Joka vuosi noin tuhat tilaa lopettaa toimintansa, ja samalla ainakin tuhat työpaikkaa katoaa. 

Tuotanto siirtyy yhä suurempiin yksiköihin pientuotannon sijaan, jotta toiminta olisi edes jossain määrin kannattavaa. Tuottajien oma jaksaminen on vaakalaudalla, ja toiveet kestävästä ja eettisestä tuotannosta jäävät sivurooliin.

Ratkaisun avaimet ovat lainsäätäjien käsissä. Jos haluamme kotimaista, kestävästi ja eettisesti tuotettua ruokaa, meidän on oltava valmiita muuttamaan järjestelmää siten, että raaka-aineiden tuottajat eivät ole yksinomaan valtion tuen varassa. Kotimaisen ruuan kilpailukykyä on mahdollista parantaa paitsi puuttumalla tuottajahintojen määräytymiseen, myös veropolitiikalla, joka suosii kotimaista ulkomaisen sijaan. 

Tasapaino on mahdollista saavuttaa, jos uskallusta muun muassa ruokakeskittymien monopoliaseman haastamiseen löytyy.

Kirjoittaja suosii lähiruokaa.


Antti Tomminen

Kommentit

Suositut postaukset