Työnhaku on taitolaji - näin teet hyvän työhakemuksen
Kesätyö, sivutyö, leipätyö, iltatyö, harjoitustyö… työ kuin työ. Jos haet tai olet hakenut työtä, niin
olet myös tehnyt hakemuksia ja ainakin päivittänyt ansioluettelosi. Hakemukset ovat nykyään usein pelkkiä nettilomakkeita, joista on vaikea saada persoonallisen näköisiä. Tekisi mieli ohittaa tylsännäköiset kentät ja painaa vain enteriä. Sitä jää miettimään mitä niihin lomakkeen kohtiin pitäisi kirjoittaa. Jos vaan vastaan kyllä tai ei? Hyvä, tee niin, koska useimmat eivät tee edes sitä.
Kesätyöt ovat jälleen ajankohtaisia ja hakemisen kannalta tämä kirjoitus tulee valitettavasti hieman myöhässä. Jos nyt joku työtä hakeva tämän lukee, niin laittakaa pari vinkkiä muistiin. Olen työssäni esimiehenä tutkinut näitä kesätyöhakemuksia ja tullut siihen tulokseen, että jonkun pitäisi opettaa työnhakemisen taitoja nuorille koulussa. Sellaista kai tapahtuukin mutta, missä nämä nuoret ovat silloin olleet?
Kesätyöt ovat jälleen ajankohtaisia ja hakemisen kannalta tämä kirjoitus tulee valitettavasti hieman myöhässä. Jos nyt joku työtä hakeva tämän lukee, niin laittakaa pari vinkkiä muistiin. Olen työssäni esimiehenä tutkinut näitä kesätyöhakemuksia ja tullut siihen tulokseen, että jonkun pitäisi opettaa työnhakemisen taitoja nuorille koulussa. Sellaista kai tapahtuukin mutta, missä nämä nuoret ovat silloin olleet?
Liian paljon olen nähnyt tyhjiä hakemuksia. Nettilomakkeiden kautta kun hakemuksen lähettää, niin sen tarkoitus on saada myytyä itsensä niin hyvin että hakemuksen lukija kiinnostuu ja kutsuu haastatteluun. Pelkkä nimi ja syntymäaika eivät todellakaan riitä. Ei riitä että liität lomakkeeseen huonosti kirjoitetun CV:n josta ilmenee samat asiat kuin lomakkeen kohdista.
Ei riitä että ilmoitat olevasi tyytyväinen työhön kuin työhön. Ei riitä että laitat vähintäänkin kovan palkkatoiveen osoittaaksesi olevasi tosissasi. Ei riitä kesätyöhakemukseen eikä todellakaan jos haussa on jotain pysyvämpää.
Nuorten työllistymisestä ollaan jatkuvasti huolissaan. Olen itsekin huomannut, että työnsaaminen ei ole helppoa. Mahdollisuuksia on rajallisesti ja kaikista avoimista paikoista on jonkinmoinen kilpailu. Miksi siis munata mahdollisuutensa jo ennen lähtöviivaa? Oman näkemykseni mukaan ensimmäisen erän voitto on päästä haastatteluun. Sen saavuttamiseksi tulee erottua. Miten erottua nettilomakkeessa? Mielestäni helposti.
Perustietojen täyttämisessä ei kenelläkään mene sormi suuhun. Nimet, osoitteet ja sen sellaiset onnistuu ulkomuistista. Koulutus ja aiempi työkokemus vaatii itseltäni jo ainakin muistiinpanoja ajankohtien suhteen. Tässä on ensimmäinen heräämisen paikka!
Ei riitä että ilmoitat olevasi tyytyväinen työhön kuin työhön. Ei riitä että laitat vähintäänkin kovan palkkatoiveen osoittaaksesi olevasi tosissasi. Ei riitä kesätyöhakemukseen eikä todellakaan jos haussa on jotain pysyvämpää.
Nuorten työllistymisestä ollaan jatkuvasti huolissaan. Olen itsekin huomannut, että työnsaaminen ei ole helppoa. Mahdollisuuksia on rajallisesti ja kaikista avoimista paikoista on jonkinmoinen kilpailu. Miksi siis munata mahdollisuutensa jo ennen lähtöviivaa? Oman näkemykseni mukaan ensimmäisen erän voitto on päästä haastatteluun. Sen saavuttamiseksi tulee erottua. Miten erottua nettilomakkeessa? Mielestäni helposti.
Perustietojen täyttämisessä ei kenelläkään mene sormi suuhun. Nimet, osoitteet ja sen sellaiset onnistuu ulkomuistista. Koulutus ja aiempi työkokemus vaatii itseltäni jo ainakin muistiinpanoja ajankohtien suhteen. Tässä on ensimmäinen heräämisen paikka!
Paitsi että listaa opiskelupaikkansa niin ainakin CV:n muuta –osiossa voi kertoa projekteista, joissa on kouluaikana toiminut ja nettilomakkeen kirjoituskenttiin kannattaa kirjoittaa mistä on kouluaikoina erityisesti nauttinut. Jos aiempaa työkokemusta löytyy, niin työpaikan lisäksi kuuluu mainita työtehtävät ja mistä niistä on pitänyt. Yltiöpositiivisen kuvan antamista kannattaa välttää. Pitää olla rehellinen sekä itselleen että hakemuksen vastaanottajalle.
Lähes aina hakemuslomake antaa mahdollisuuden kertoa itsestään. Ihan koko elämäkertaa ei pidä avata, mutta on sekin parempi kuin painaa enteriä ja jättää kenttä tyhjäksi. Itsestään kannattaa kirjoittaa asioita joista on ylpeä, kehumatta liikaa. Jos olet vaikkapa joutunut taistelemaan päästäksesi esimerkiksi opinnoissa eteenpäin, niin kannattaa kertoa että olet saavuttanut motivaation tekemällä hurjasti töitä sen eteen, ja että olet nauttinut huomatessasi kehittyneesi. Tämä kertoo lukijalle terveestä itsekritiikistä ja lannistumattomuudesta pienten vastoinkäymisten edessä.
Harrastusten luetteleminen onnistuu myös useimmilta. Sen sijaan omien ominaisuuksiensa esilletuominen on vaikeampaa eikä sitä näe kauhean usein. Se kuitenkin kannattaa. Ihmisten luonteesta ja aktiivisuudesta saa paljon erilaista tietoa. Toiset pelaavat joukkuelajeja eri sarjatasoilla ja jotkut ovat yksilöurheilijoita. Ne kertovat ainakin minulle eri asioita ihmisistä. Samoin soittoharrastukset tai tanssi. Joukkueurheilijat ovat usein hyviä tiimityöskentelijöitä ja harrastuksen sarjataso kertoo kuinka vakavasti ottaa asiansa ja kantaa vastuunsa ryhmässä. Yksilöurheilijat ovat usein parempia ottamaan vastaan erilaista palautetta ja osaavat paremmin soveltaa oppimansa käytäntöön. Taiteenharrastajat ovat luovia ja innovatiivisia.
Tiedän. Yleistän. On totta, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä eivätkä nämä yleispätevät totuudet aina ole totuuksia. Muistetaan kuitenkin että tämä kaikki on vain vaihtoehtoa tyhjälle lomakkeelle. Se, onko joku työnhakija hakemuksessaan joukkuepelaaja, yksilöurheilija tai vaikka viulunsoittaja, ei ole ratkaisevaa työnsaamisen kannalta. Se on ratkaisevaa että hän osaa tehdä itsestään halutun kertomalla itsestään faktoja ja luomalla hakemuksen lukijalle kuvan itsestään ihmisenä.
Kaikkia hakemustekstejä kuuluu aina peilata ympäristöön mihin on hakemassa. Haun kohteena olevasta yrityksestä olisi hyvä olla joku ennakkonäkemys tai jonkin verran tietoa. Tämä ei yleensä vaadi kuin viisi minuuttia internetissä ko. yrityksen sivulla tai tutustumalla pelkkään toimialaan jossa he toimivat.
Itse en ole mikään tietotekniikkaguru tai kekseliäs insinööri. Johdan ihmisiä nimenomaan ihmisinä. Minua kiinnostaa minkälaisia persoonia he ovat ja minkälaiseen viestiin he reagoivat kukin milläkin tavalla. Olen kantapään kautta oppinut että pientäkään ryhmää ei sovi käsitellä massana. Olemme yksilöitä ja niin meitä tulee kohdella.
Tämän takia haluan rekrytoida nimenomaan ihmisiä. En halua tyhjiä lomakkeita eli pelkkiä nimiä paperilla. Itsestään pystyy siis antamaan personoidun kuvan vaikka ainoa kontakti olisi nettilomake.
Tähän tulee satsata.
Nykyään on onneksi yleistyneet myös rekry-torit ja avoimet rekrytointitapahtumat, joissa persoonallisuus tulee esiin ja ihmiset kohtaavat ihmisiä. Minua ei henkilökohtaisesti haittaa jos joku jo hakemuksessa tai viimeistään ensimmäisessä kohtaamisessa kertoo vaikka jonkun lapsuusmuiston tai valottaa tulevaisuudensuunnitelmiaan. Tämä kaikki rakentaa luottamusta ja kertoo minulle rekrytoijana paljon.
Yhtä kaikki. Panostakaa hakemuksiin, teitte ne sitten missä muodossa tahansa. Ansioluettelo on hyvä olla hyvin jäsennelty ja siinä tulee olla myös jotain persoonallista. Jotain informaatiota ihmisestä paperin takana.
Yhteiskunnassamme on tarpeeksi työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Yhtenä pääsyynä varsinkin nuorten syrjäytymiseen on tippuminen opintojen jälkeen kelkasta kun työtä ei saa. Hyvä työ on monelle unelma, jota kannattaa väsymättä tavoitella. Ei siis anneta huonoille hakemuksille mahdollisuutta pilata elämämme tilaisuutta.
Hannu Harju
työnjohtaja
Lähes aina hakemuslomake antaa mahdollisuuden kertoa itsestään. Ihan koko elämäkertaa ei pidä avata, mutta on sekin parempi kuin painaa enteriä ja jättää kenttä tyhjäksi. Itsestään kannattaa kirjoittaa asioita joista on ylpeä, kehumatta liikaa. Jos olet vaikkapa joutunut taistelemaan päästäksesi esimerkiksi opinnoissa eteenpäin, niin kannattaa kertoa että olet saavuttanut motivaation tekemällä hurjasti töitä sen eteen, ja että olet nauttinut huomatessasi kehittyneesi. Tämä kertoo lukijalle terveestä itsekritiikistä ja lannistumattomuudesta pienten vastoinkäymisten edessä.
Harrastusten luetteleminen onnistuu myös useimmilta. Sen sijaan omien ominaisuuksiensa esilletuominen on vaikeampaa eikä sitä näe kauhean usein. Se kuitenkin kannattaa. Ihmisten luonteesta ja aktiivisuudesta saa paljon erilaista tietoa. Toiset pelaavat joukkuelajeja eri sarjatasoilla ja jotkut ovat yksilöurheilijoita. Ne kertovat ainakin minulle eri asioita ihmisistä. Samoin soittoharrastukset tai tanssi. Joukkueurheilijat ovat usein hyviä tiimityöskentelijöitä ja harrastuksen sarjataso kertoo kuinka vakavasti ottaa asiansa ja kantaa vastuunsa ryhmässä. Yksilöurheilijat ovat usein parempia ottamaan vastaan erilaista palautetta ja osaavat paremmin soveltaa oppimansa käytäntöön. Taiteenharrastajat ovat luovia ja innovatiivisia.
Tiedän. Yleistän. On totta, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä eivätkä nämä yleispätevät totuudet aina ole totuuksia. Muistetaan kuitenkin että tämä kaikki on vain vaihtoehtoa tyhjälle lomakkeelle. Se, onko joku työnhakija hakemuksessaan joukkuepelaaja, yksilöurheilija tai vaikka viulunsoittaja, ei ole ratkaisevaa työnsaamisen kannalta. Se on ratkaisevaa että hän osaa tehdä itsestään halutun kertomalla itsestään faktoja ja luomalla hakemuksen lukijalle kuvan itsestään ihmisenä.
Kaikkia hakemustekstejä kuuluu aina peilata ympäristöön mihin on hakemassa. Haun kohteena olevasta yrityksestä olisi hyvä olla joku ennakkonäkemys tai jonkin verran tietoa. Tämä ei yleensä vaadi kuin viisi minuuttia internetissä ko. yrityksen sivulla tai tutustumalla pelkkään toimialaan jossa he toimivat.
Itse en ole mikään tietotekniikkaguru tai kekseliäs insinööri. Johdan ihmisiä nimenomaan ihmisinä. Minua kiinnostaa minkälaisia persoonia he ovat ja minkälaiseen viestiin he reagoivat kukin milläkin tavalla. Olen kantapään kautta oppinut että pientäkään ryhmää ei sovi käsitellä massana. Olemme yksilöitä ja niin meitä tulee kohdella.
Tämän takia haluan rekrytoida nimenomaan ihmisiä. En halua tyhjiä lomakkeita eli pelkkiä nimiä paperilla. Itsestään pystyy siis antamaan personoidun kuvan vaikka ainoa kontakti olisi nettilomake.
Tähän tulee satsata.
Nykyään on onneksi yleistyneet myös rekry-torit ja avoimet rekrytointitapahtumat, joissa persoonallisuus tulee esiin ja ihmiset kohtaavat ihmisiä. Minua ei henkilökohtaisesti haittaa jos joku jo hakemuksessa tai viimeistään ensimmäisessä kohtaamisessa kertoo vaikka jonkun lapsuusmuiston tai valottaa tulevaisuudensuunnitelmiaan. Tämä kaikki rakentaa luottamusta ja kertoo minulle rekrytoijana paljon.
Yhtä kaikki. Panostakaa hakemuksiin, teitte ne sitten missä muodossa tahansa. Ansioluettelo on hyvä olla hyvin jäsennelty ja siinä tulee olla myös jotain persoonallista. Jotain informaatiota ihmisestä paperin takana.
Yhteiskunnassamme on tarpeeksi työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Yhtenä pääsyynä varsinkin nuorten syrjäytymiseen on tippuminen opintojen jälkeen kelkasta kun työtä ei saa. Hyvä työ on monelle unelma, jota kannattaa väsymättä tavoitella. Ei siis anneta huonoille hakemuksille mahdollisuutta pilata elämämme tilaisuutta.
Hannu Harju
työnjohtaja
Kommentit
Lähetä kommentti