Mikä mättää Harjuniityn kaavoituksessa?

Tutustuin valtuuston listalla olevan Harjuniityn osayleiskaavaan ja siitä annettuihin lausuntoihin. Alue on sijainniltaan hyvä: etäisyys keskustaan on lyhyt, vieressä on raide joka mahdollistaa lähijunaliikenteen, keskustan työpaikat ovat lähellä ja yhteydet Porintielle ovat kunnossa.

Varsinainen kaava ei kuitenkaan herättänyt itsessäni suurta innostusta muutamien ELY-keskuksenkin esiin nostamien epäkohtien takia. Muitakin kummallisuuksia löytyy, mutta aloitetaan nyt näistä:

Kevyenliikenteenväylät

Alueen ainoa kevyenliikenteenväylä kulkee alueen isoimman, eli Urpolankadun vieressä ja johtaa molempiin suuntiin suunnilleen poispäin keskustasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi fillarilla keskustaan mennessä saa kiertää pahimmillaan kahden kilometrin ylimääräisen lenkin. Asian voisi korjata rakentamalla alueen läpi kulkevan sähkölinjan suuntaisesti toisen kevyenliikenteenväylän. Tätä pitkin voisi kulkea koko kaavoitetulle alueelle nyt suunniteltua huomattavasti helpommin.

Siuron valtatien alikulku on sekin suunniteltu sellaiseen paikkaan, että iso osa ihmisistä joutuisi ensin kulkemaan poispäin keskustasta sitä käyttääkseen. Käytännössä lienee kuitenkin niin, että valitaan lyhyin tie ja ollaan autoilijoiden tiellä. Myös riski liikenneonnettomuuksistakin kasvaa, jos 5000 ihmisen asuinalueen koko kevyt liikenne ylittävät tien suojatietä pitkin.

Siuron valtatien alueella kulkee jo tällä hetkellä 7000 autoa vuorokaudessa, joten toimiva alikulku todella kannattaa alueelle rakentaa.



Joukkoliikenteen huomioiminen

ELY-keskus huomautti myös joukkoliikenteen huomioimisesta, tai huomion puutteesta. Alue on lausunnon mukaan kaavoitettu tehottomasti sekä joukkoliikenteen, että palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Vastauksen mukaan lähes koko alueella toteutuu 1 km etäisyys lähimmälle pysäkille, eikä tiheydessäkään ole vikaa. Omasta mielestäni koko kilometrin suositus on ihan naurettava, tavoitetilan pitäisi olla lähempänä 500 metriä ainakin uusilla asuinalueilla.

Alueelle pitäisi lisätä kerrostaloille varattua aluetta ja joukkoliikenteen suunnitteluakin pitäisi ehkä laajentaa muunkin kuin Siuron bussin ja raideliikenteen seisakkeen varaan.

Virkistysalueet

Virkistysalueet pitää ELY-keskuksen mukaan rakentaa riittävän leveinä ja laaja-alaisina. Virkistysyhteyksien jatkuvuus muuhun viherverkkoon pitää turvata nykyistä paremmin. Kapeista kaistaleista lausui myös rakennus- ja ympäristölautakunta, joka huomautti mm. kapeiden alueiden muuttumisesta vähemmän metsämäisiksi.

Kaavassa on todella paljon vain noin 2-4 omakotitalotontin levyisiä viherkaistaleita ja ainoastaan kaksi hieman isompaa yhtenäistä viherplänttiä. Iso osa virkistysalueesta on voimalinjan alla olevaa risukkoa. Virkistävää ja monimuotoista luontoa?

Ongelman voisi ratkaista leventämällä reilusti ainakin voimalinjan alla olevaa virkistyskaistaletta ja rakentamalla alikulun kohtaan jossa ulkoilureitti ylittää yhdystien ja jatkuu vesitornin alueelle. 

Liito-oravat

Kaava-alueella ei ole liito-oravia, eikä sen takia tarvitse kyseisiä otuksia kaavoituksessa huomioida. Selvityksessä on kuitenkin löydetty liito-oravalle sopivia asuinalueita Kettusuonkallion eteläpuolelta ja todettu, että lähin havainto liito-oravista on tehty Kettusuonkallion pohjoispuolelta. Alue on vain hieman kaava-alueen ulkopuolella ja muutaman sadan metrin päästä alueen sisäpuolella olevalta oraville sopivalta alueelta. Kannattaako tämä alue todella tuhota ja vaikuttaa näin kyseisen otuksen asuinmahdollisuuksiin negatiivisesti? ELY-keskus on lausunut isompien viheralueiden puolesta myös liito-oraville soveltuvien alueiden säilyttämisen näkökulmasta


Kommentit

Suositut postaukset